Arkea maalaiskylässä.
Puutarhuri-agrologin ikkuna maalaismaisemaan.



torstai 19. tammikuuta 2017

Sosiaalinen mediaani



Menee muuten äkkiä tuommoinen viis kuukautta! Nyt on tullut aika arvioida somestapoistumistilannetta ja aivan- osittaista  paluuta sinne!

Olin siis yritykseni ja oman egoni suhteen läsnä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja monessa muussa. Halusin irti niistä allaluetelluista syistä silloin 14. elokuuta. Ja nyt olen palannut Facebookkiin.

Ajankäyttö oli yksi syy, miksi halusin lopettaa tilini. Kyllä, kyllä ja kyllä oli hyvä ratkaisu! Olen saanut paljon aikaan, remppaa, kuntoilua, elämän järjestämistä, mutta ennen kaikkea hidasta aikaa kuunnella eläviä ihmisiä, tuntea oikeita tunteita ja olla roolitta. Palattuanikin osaan rajoittaa olemistani paikalla ja selaamistapoja ja seuraamisiaan voi valita ja porukoista voi poistua ja asioita voi estää.

Someihmissuhteiden aitoutta ja kylläisyyttä ihmettelin silloin syksyllä. Kyllä tässäkin suhteessa yllätyin iloisesti. Olin iloinen, kuinka puhelin alkoi soida tiuhempaan. Palattuani erotin massasta, mihin asiaan koen tarpelliseksi reagoida ja vaikka en enää onnittele/tykkää kaikkia maijoja ja matteja kissankumminkaimankihlajaisista, hymisen hyvää tahtoa ja se saa riittää.

Elämykset ovat tässä ja nyt. Tikkupullanuotio, metsäretki, lumisauna, revontulet, kynttilät, pitkät keskustelut . Oikeasti minun elämä. Oikeasti käsin kosketeltavia.

Markkinointi. Oma terveys on taas heittänyt häränpyllyä, joten markkinointi on ollut jäissä joka tapauksessa. Siihen nähden minut on löydetty ihmeen hyvin. Kiitokset päiväretkeläisille ja joulun tarinoijille! Ihania muistoja! Niin ja ei hätää, nivelet vain kaipaavat huomiota.

Viihde. Katso kohta Elämykset.

Tiedonsaanti. Eka oikeasti hankala paikka somettomuudessa! Nopein ja helpoin ja valitettavasti ainoakin tiedotuskanava joillekin toimijoille on nykyään Facebook. Ja tokihan minussa asuu se pieni tiedottaja, joka jo yläasteella kipusi aamuisin linja-autoon tunniksi päästäkseen Lapin Kansan toimittajaparin mukaan Tet-jaksolla. Eihän minulle tarvitse, kuin pikkuisen inahtaa, niin riennän sometueksi apuun muille ja kerron ja jaan tärkeäksi kokemiani luontoon, maaseutuun ja kulttuuriin liittyviä tapahtumia.

Tiedon laatu. Kyllä olen kuunnellut lisää radiota ja lukenut lehtiä. Telkkaria ei vaan jaksa avata. Mutta se pikkuisen harmittaa, ettei riippumatonta mediaa taida enää olla. Toki somen ”uutisvirta” ylittää älyttömyydessään huonon paikallislehden mustatuntuupiiperryksen.

Kuvien julkaisua instagramissa kaipasin eniten. Sillä profiloin, miltä haluaisin elämäni ja työni näyttävän. Mutta kuunnelkaa tuota lausetta! Onko se biologiaa (laumassa pätemistä) vai egon vaatimus, olla olevinaan jotain?

Palasin pienesti, työn vuoksi varmaan intensiivisestikin, mutta osaan taas elää omaa pientä elämääni. Sometili, olipa se face, twitter tai insta, voisi olla upeimmillaan ihmiselle kiitollisuuspäiväkirja. Ei muiden silmille välttämättä, mutta näppärä tapa itselle kirjata ylös, mistä tänään on kiitollinen. Se lisää onnellisuutta.  Sekin on minulla aivan paperiversiona. Hohhoijaa, mikä perinnehirmu. 

Tervetuloa kuulolle osoitteessa Maatilanarki . (päivitys; sivusto suljettu toiminimen lopetettua)

Remember my decision from august? I was going to leave social media.
I did! And I am happy about it.

Positive:
I have had time. Time to me and people I meet.
Phone has rang more often and I have used it to say hello. It is nice to hear(!) how are you. In Facebook your comments (even with emojis) are only words.
Experiences are real. Well, I have not visited that sheep farm in Iceland yet, but I have watched Northern lights, made a sauna of snow, drunk hot chocolate by the campfire, burned candles… It is so relaxing just to do things, with no need to take a photo to Instagram etc.
Clients have found me without social media. Maybe this kind of trade has been even more truthful. Buying is not caused by me and feedback is immediate.

Negative:
Without social media I missed some nice events and information. Facebook is fast and sometimes even only channel where some operators give information.
I sometimes wanted to come back to Instagram with cool pictures of my life and my products. But why? Is it really added value or just my ego asking for attention? This led to a reorganization of my thoughts in generally and it has not ended yet :)

How to use?
I came back to Facebook, as a person and with my little Maatilanarki. I can now spot the really important things. I bravely unfollow, leave groups, block and make decisions in order to make my life easy, happy and mine. And I can inform others and get information about my loved things: countryside, nature and culture.
One nice way to use social media account could be as a gratitude journal. Not necessarily shared to all the followers and friends, but to remember how good life really is. It increases happiness.
My gratitude journal is a sketch book.
What a dinosaur!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti